tiistai 31. heinäkuuta 2012

Pakkasin maalaisjuntit autoon ja lähdin kerrankin lenkille ihan ihmisten ilmoille. Ilta oli aivan mahtava, aurinko paistoi vielä korkealta ja lämmitti mukavasti, joten järveltä käynyt voimakas tuuli ei tuntunut lainkaan kylmältä vaan oli juuri sopivaa vastapainoa helteelle.



Ihmisten ilmoilla kun oltiin niin siellähän tuli kanssa kulkijoita vastaan sitten roppakaupalla.. tuli kävelijöitä, juoksijoita, pyöräilijöitä, oli yksinäisiä, pariskuntia ja ihmis ryhmiä. Tulipa vastaan reippaasti yli kymmen koirallistakin.



Laiskuuttani olin ottanut koirille mukaan flexit ja valjaat ja hetken jo aprikoin olinko tehnyt pahan arviointi virheen. Todettakoon kuitenkin, että selvisimme kaikista ohituksista kunnialla. Suurimman osan Etna ohitti nätisti ilman minkäänlaista rähinän poikasta, kunhan pääsimme kiertämään tarpeeksi kaukaa, niin ettei se joutunut ottamaan suoraa kontatkia toisiin ollenkaan. Adjakin ohitti toiset koirat melko nätisti, vaikka välillä olisikin tahtonut päästä leikkimään.



Erityisen ylpeä tänä iltana olin kuitenkin Zeuksesta, herrasta ja hidalgosta joka on tarpeeksi vanha lenkittääkseen itse itsensä. Toisin sanoen Zeus ilmaisi haluavansa kantaa flexinsä itse ja niinpä luovutin flexin sen suuhun. Ainoastaan kerran ohitustilanteessa otin Zeuksen kiinni, muuten se sai kulkea vapaana siinä vierellä, lähettyvillä tai taakse käskettynä. En kuitenkaan halunnut ottaa minkäälaista riskiä kun vastaan tuli nuori ja hyvin dominoivan oloinen alaskanmalamuutti. Vaan eipä Zeus siihenkään reagoinut sen kummemmin.



Kymmenen pistettä ja papukaijan merkin Zeus ansaitsi täysin yllättäin tulleessa tilanteessa jolloin yhtäkkiä n. 0.5 metrin päässä siitä seisoi labradorin noutaja omistajineen. Lapukan omistaja näytti hieman hätääntyneeltä, Zeus katseli hetken lapukkaa flexi suussaan, komensin sen pois sieltä, jolloin Zeus kääntyi rauhallisesti ympäri nosti koipea viereiseen roskikseen ja palasi sitten luokseni.



Enpä voi kieltää sitä, etteikö Zeuksen käytös olisi parantanut hyvää tuultani entisestään. Etenkin kun ottaa huomioon sen, ettei Zeus ole oikeastaan koko kesän aikana kulkenut vapaana ainoallakaan lenkillä siitä syystä, että viime kesän lomareissulla opin ymmärtämään sen minkä takia koirat tulee pitää kytkettyinä pesimä aikaan ja silloin kun linnuilla ja luonnon eläimillä on pienet poikaset.


tiistai 24. heinäkuuta 2012

Jostain syystä tämä blogger taas kiukuttelee mulle.. liekö siihen syynä sitten liian laiska postailu, tai sitten liian kuvapainotteinen sellainen. Tarkoituksena kun olisi ollut laittaa tänne kuvat lellipentujen uusista hienoista kaulapannoista jotka päädyin ostamaan niitä tarpeeksi kuolatessani. Vaan tämä ei nyt anna mahdollisuutta sellaista kuvaa julkista.. eikä edes kuvaa uusista hienoista kylpyviitoista. Ne kun ovat väreiltään samoja kuin uudet pannatkin...

Ei liene yllätys se, että Adjan kaulapanta ja kylpyviitta ovat väriltään ihanan pirteän pinkit, vaikkakaan täältä ei ihan sitä vastaavaa väriä fonttiin löytynytkään. Etnan väri puolestaan on ehkä jotain tänne päin, sävyn ollessa kuitenkin ehkä hieman syvempi. Jonkin sortin turkoosi tai vaalean sininen se kuitenkin on. Zeuksen kylpyviitan ja kaulapannan väri puolestaan on sitten jotain tämän suuntaista

 Oikeastaan tuo väriskaala ei ole ainoa syy pantojen ostamiseen. Täytyy myöntään, että pannat olivat suhteellisen edullisia, ja kun yhden ostaminen oli välttämätöntä, päätin samaan syssyyn ostaa sitten kaksi lisää, koska...

Zeuksen kanssa on tarkoitus lähteä mukaan kaverikoira toimintaan. Kurssi on käyty ja testikin läpäisty, nyt vaan pitäisi päästä toimintaan mukaan. Jonkinlaisia mutkia matkaan saattaa tuoda se, että muutan Lahden seudulle asumaan syyskuussa... tai toivottavasti muutan, koska koulu ainakin sielläpäin ainakin alkaa niihin aikoihin! Palatakseni itse asiaan, eli siis kaulapantaan ja sen ostamiseen, niin. Asiakastapaamisilla kaulapannan pitää olla tietynlainen. Siinä ei saa olla ketjua tai kiristyviä osia, myös puolikuristavan pannan käyttö on kielletty. Kaulapannan tulee olla siis sellainen, ettei asiakas voi jäädä siihen jumiin, tai vahingoittaa sillä itseään. Tästä syystä tarvitsin siis Zeukselle uuden kaulapannan ja tyttöjen pannat tulivat sitten siinä sivussa.

Tai jos ihan totta puhutaan, niin odotin aavistuksen verran liian kauan, ennekuin päätin ostaa pannat. Eli kun menin niitä lopulta ostamaan, ei sopivan kokoista vihreää pantaa enää ollutkaan. Niinpä ostin tytöille omansa ja tilasin Zeukselle pannan, jonka jouduin siis erikseen vielä hakemaan... Niin, että sopii sitten miettiä mikä tuli ja minkäkin sivussa?!?

Siinä onkin kysymystä kerrakseen, etenkin kun tänään löysin kanin kopista arviolta 7-12 vrk n ikäisen kanin poikasen.. Niin mikä tuli ja minkä sivussa? Olipa jäänyt poikanen huomaamatta, ajattelin vaan, että onpa Ressillä harvinaisen sitkeä valeraskaus, kun jaksaa karvoja nyppiä itsestään lopputomiin. Tänään sitten nappasin kanin kiinni lähempää tarkastelua varten ja totesin, että näyttää aivan siltä kuin kani imettäisi... Mahan alus karvat sen paljastivat, ja niinhän se oli, että kopista löytyi valtava musta järkäle, työnimen Plösö saanut kaninpoikanen.

Kaikki on siis suhteellista, miten kahden kääpiökanin poikanen voi olla niin suuri, kun sen silmät on juuri ja juuri auenneet. Kun ottaa huomioon sen, että töissä on ainakin puolta pienempiä ranskanluppakorvakanin poikaisia joiden silmät ovat olleet auki jo pitkään ja jotka loikkivat menemään jo melkoista vauhtia. Plösö ei juuri kovinkaan vauhdikkaasti sellaisella massalla loiki. No ehkä asiaan jotenkin vaikuttaa se, että töissä niitä pupun poikasia joutui kilpailemaan maidosta kahdeksan kappaletta, kun Plösö nauttii maitobaarin tarjoilusta yksinään. Saapa nähdä kuinka sen kanssa käy..

Aika jännä juttu sinänsä, että aikoinaan kun Riesa minulle tuli, olisin halunnut sille kaveriksi mustan pystykorvaisen kanin, jonka nimeksi olisi tullut Harmi. Sopivaa Harmia ei kuitenkaan löytynyt ja niinpä Riesan kaveriksi muutti sitten Ressi, myöhemmin sitten Rilla ja vielä lauman jatkeeksi Rintintin.

Nytpä siellä kaninkopissa sitten kuitenkin kökötti musta kanin poikanen Harmi... mielenkiintoista sinänsä, että Ressi on väriltään madagaskar ja Veeri luonnonharmaa viittakuvio. Saapa nähdä sitten senkin, että tuleeko poikasesta propellikorva, pystykorva vai luppakorva. Veetillä kun molemmat korvat on pystyssä, Ressillä puolestaan useimmiten toinen korva pystyssä ja toinen alhaalla, tai sitten molemmat alhaalla. No aika näyttää sen, niin kuin myös senkin, onko Harmista eläjäksi.

Neljän kanin lauma on siis taas kasassa, huolimatta siitä että Rintintinin kuolemasta alkaa olemaan vuosi aikaa... Koko laumaan kuuluu siis koirat Zeus, Etna, Adja, ja kanit Riesa, Ressi, Rilla ja Harmi... ja sitten pitäsi vielä asunto löytää :D

maanantai 16. heinäkuuta 2012

                                                  RIESA TÄYTTÄÄ KOLME VUOTTA 17.7.
ja on siis käytännössä ollut mun riesana kuta kuinkin kaksi ja puoli vuotta... :)






keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Poijaat täyttivät 5 vuotta. Ensin Roni 07.07 ja sitten Zeus 08.07. Tässä  muutamia kuva muistoja vuosien takaa...

Tästä kaikki sai alkunsa, Zeus 5,5 vk.
 

ja vain päivän vanhempi Roni samana päivänä.


pojat ottavat mittaa toisistaan...


kumpihan syö kumman purutikkua?


ei koolla ole väliä...


vähän kisaillaan...


ja sitten levätään...


hieman alle vuoden ikäiset veijarit


Zeus 11 kk


Roni jouluna 2009


ja Zeus saman jouluna


Zeus 2v ja Ilona


Zeus 2 v