Oikein hyvää alkanutta vuotta 2020!!!

Vuosi vaihtui kohtuullisen rauhallisissa merkeissä. Koirilla ei ollut mitään hätää, etenkään kun juuri ennen vuoden vaihtumista niistä jokainen sai rouskutellakseen luun. Oikeastaan koirien osalta vuosi vaihtuikin, niiden reagoimatta siihen yhtään mitenkään. 

Etnan ilme on useimmiten tämä, kun puhutaan ulos lähtemisestä. Eivätpä nuo kelit niin loppu kuin alkuvuodesta kovin paljon minuakaan ilahduttaneet. Jossain vaiheessa tympi niin paljon, ettei olisi huvittanut lähteä ulos ollenkaan, puhumattakaan siitä, kun Undis aamuyöstä herätti ja pyysi ulos ja siellä satoi kaatamalla vettä. 

Onneksi sekaan on mahtunut myös kauniita ja aurinkoisia päiviä ja olemmekin yrittäneet ottaa koirien kanssa niistä kaiken ilon irti. 

Undis kasvaa kohisee, niin kuin kevät puro. 

Siitä pienestä pallerosta, jolla oli karvaa enemmän kuin jalkoja on kasvamassa nuori neitokainen. Mieleltään se on vielä ihan pieni, mutta kooltaan jo kääpiöpinsereitä selkeästi suurempi. Se on venynyt niin pituus, kuin korkeus suunnassa. 

Tällaiselta Undis näytti tullessaan. Se oli kuin pieni, pörröinen karhunpoikanen ja murisi leikkiessään siihen malliin, kuin olisi suurempikin peto. 

Tällä hetkellä pieni paimenkoiran alku näyttää kutakuinkin tältä. 

Jonkinlaisia elämän alun aakkosia on yritetty yhdessä opiskella. Muutaman päivän päästä tulee yhteiseloa kuukauden päivät täyteen ja ensi viikolla suunnataan ensimmäisille rokotuksille.