sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Emra on taas käynyt muutamassa näyttelyssä hieman vaihtelevalla menestyksellä. Tervekoskella käytiin31.8 ja tuomarina oli Shaun Watson

Emran arvostelu oli seuraavan lainen

Correct size male. Could be a litlle more confident. Clean ummarked tan, could be just a litlle darker. Head of correct  type, could be just a litlle stronger on the muzzle. Clean in the cheeks, dark in the eyes. Correct in the ears. Good expression. Correct topline. Good coat type. Could move a litlle wider behind with more drive. Well handled.

Tuloksena oli JUN ERI JUK 2 

Tänään kävimme Tuuloksen ryhmänäyttelyssä ja tuomarina oli Helin Simberg

Arvostelu oli tällainen

Hyvätyyppinen. Hyväkokoinen. Riittävä luusto. Haluaisin siistimmän päälinjan. Liian suora kaulan asento. Lyhyt olkavarsi, liian lyhyt ja kaareva rintakehä. Nostaa etujalkoja liikkeessä liian korkealle, tarvitsee vielä näyttelykoulutusta.

Ja tuloksena tällä kertaa JUN H


Olin ensimmäistä kertaa tuolla Tuuloksen näyttelyssä ja minulle tuli täytenä yllätyksenä se, että näyttely oli parkkihallissa. No eihän siinä mitään, laskeuduimme Emran kanssa alas parkkihalliin ja se hirvittävä hälinä ja koirien haukunta, kaikui todella inhottavasti siellä hallissa. Emraa kauhistutti tilanne, mutta kun en itse tehnyt siitä juurikaan numeroa, niin aika pian se nosti häntänsä takaisin ylös. 

Siitä huomasi kuitenkin, että se olisi ollut kyllä mieluummin jossain muualla. Minulla ei itselläni ollut mukana tuolia, eikä Emralla häkkiä. Kolme muuta koiraa olin jättänyt autoon odottamaan. Liekö alitajunnassa ajatus siitä, että käynpä nopeasti vain pyörähtämässä kehässä. Kävin Emran kanssa testaamassa pöydän ennen kehään menoa, ja se suostui siinä seisomaan joten kuten. Todellisessa tilanteessa näin ei kuitenkaan käynyt, vaan koko herra painui kasaan kuin vieteriukko, kun tuomari sitä lähestyi ja olisi halunnut tutkia. En siis saanut Emraa seisomaan pöydällä edustavasti edes pientä hetkeä. Lattian tasolla se suostui tekemään jotain seisomiseen päin viittaavaa. 

Kehän jälkeen totesin vain, että eipä tuo H:n saaminen minua kyllä juurikaan haittaa, ja eihän koirakaan esiintynyt sen paremmin. Vieläkään en ole löytänyt sitä oikeaa tapaa Emran esittämiseen, mutta ehkäpä se joskus alkaa sujua, kun poikakin saa vähän itsevarmuutta lisää. Vielä se ei kestä jalkojensa asettelua yhtään, vaan vetää sitten koko pakan sekaisin. 

Saapa nähdä, milloin Emra näyttelyihin pääsee/ joutuu nyt sitten seuraavan kerran :) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti