Olen nyt lyhyen ajan sisään nähnyt pariinkin otteeseen sellaista unta, joissa läsnä on ollut suunaton huoli ja ahdistus. Aiheuttajana näille tunteille ovat olleet jostain kumman syystä Zeukseen liittyvissä asioissa.

Ensimmäisessä unessa, Zeus oli kadonnut metsään, eikä sitä päivien ajan etsinnöistä huolimatta löytynyt mistään. Jälkeäkään ei näkynyt, ei pienen pientäkään merkkiä uljaasta mustasta. Sitä kuljettiin etsimässä yötä päivää ja minullakin oli tytöt mukana etsintä retkillä. Niitä sitten haukutettiin pitkin metsiä, jos vaikka Zeus sattuisi kuulemaan ja vastaisi. 

Juuri ennen heräämistäni unessa totesin täysin lopussa, että "pakkohan sen on löytyä, elävänä tai kuolleena, ei se vain voi näin kadota jäljettömiin." 

Unesta herätessäni, unen olotila jäi hetkeksi aikaa päälle. Vaikka tiesinkin, että kyseessä oli vain uni, ja niin ei oikeasti koskaan ollut käynyt, Zeuksen yhtä huomattavasti lyhyempää harharetkeä lukuunottamatta, se olotila jotenkin vain meinasi jäädä päälle. Lohduton pelko, epävarmuus ja hiljalleen hiipuva toivo.

Viime yönä puolestani näin unen, jossa Zeus oli vakavasti loukkaantunut, mutta useista yrityksistä huolimatta emme tuntuneet saavan sille minkäänlaista apua. Meitä oli apua hakemassa useampia aikuisia ihmisiä, jopa Zeuksen ja Adjan kasvattaja oli unessa hyvin voimakkaasti läsnä. 

Jälkimmäisessä unessa oli myös Zeus erittäin voimakkaasti läsnä, juuri sellaisena kuin se oli eläessäänkin. Sillä ei koskaan loppunut usko siihen, ettenkö minä pystyisi sitä auttamaan. Ja vaikka olisi tehnyt kuinka kipeää tahansa, se katsoi minua suoraan silmiin, häntää heiluttaen ja odottaen, että minä saan sen olon helpottamaan. 

Sellainen se oli, kun auto törmäsi siihen 50 km/h nopeudella, ehkä hieman ehtien jarruttamaan ennen törmäystä. 
Sellainen se oli kun se hyppäsi jäiden läpi, tai sen jälkeen kun siperianhusky kävi siihin kiinni tappopurennalla ja ravisteli, niin etten ikinä sen uskonut selviävän siitä. Sellainen se oli silloin kun se loukkasi selkänsä ja sen takapää lakkasi toimimasta. 

Sellainen se oli elämänsä viimeisenä yönä siinä unessa, jossa se oli pudonnut remmiin kytkettynä riippusillalta alas ja minun piti päättää, vedänkö sen kuristumisen riskistä huolimatta ylös, vai päästänkö putoamaan kuohuavaan koskeen. 

En tiedä mistä nämä unet ovat tulleet tai miksi. 

Toivoisin, että ne jättäisivät minut rauhaan. Mieluummin näkisin unia, joissa asiat olisivat hyvin ja ahdistuksen sijaan tunnemaailmaltaan ennemminkin iloisia ja onnellisia. 

"jätä minut rauhaan,

niin minäkin jätän sinut rauhaan.

Ja niin kauan kun elät,

säästä ajatuksesi eläviä varten."