keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Lomalla koiravapaalla vyöhykkeellä. Oli helppo lähteä kun sisko lupasi ottaa tytöt hellään huomaansa. Tai ainakin huomaansa.

Liekö vähän liiankin helppo... kysäisinkin siskolta, että löytyykö sulta paljon vararemmejä ja kaulapantoja (allekirjoittaneelta niitä kun löytyy liki kymmeniä). Sisko kysäisi, että miten niin. Kerroin että omat remmit jäi matkasta.

Ehkä ensimmäistä kertaa kääpiöpinseri aikana (alk. elokuussa 2007) jätin koirat pidemmäksi aikaa (vajaa viikko) hoitoon ilman hoito-ohjeita. Tuttu paikka ja tuttu hoitaja, epäili osaavansa ja pärjäävänsä tyttöjen kanssa.

Hyvin näyttää pärjänneen ja tytötkin pääsivät vesille ensimmäistä kertaa tälle kesälle. Sisko oli käynyt hakemassa minun tytöille remmit, pannat ja pelastusliivit. Jotain kuitenkin unohtui siskonkin matkasta, oman koiran pelastusliivit.

No ollaanhan tässä kohta puolivälissä kuuttakymmentä kumpikin, isopikkusisko ja pikkuisosisko. Niin me toisialme aloimme ala-asteikäisinä kutsumaan, kun pikkusisko alkoi ottaa pituudessa etumatkaa minuun nähden.

Kuvat otettu omaan käyttöön siskon somesta siskon luvalla.

Kiitoksia hyvälle hoitajalle!!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti