Tässä muutamia kuvia, joita lupailin tuolla aikaisemmassa postauksessa.. Asettelua en nyt saa sellaiseksi kuin olisin halunnut, mutta ehkä se kelpaa ihan näinkin. Kuvissa näkyy nyt sitten ensimmäinen villapaita jonka koiralle tein. Ohjeena oli tosiaan koirat lehden ohje, jossa todettiin mm. että paita valmistuu muutamassa tunnissa, televisiota katsellessa.. 

Saattaisin lausua siitä hieman eriävän mielipiteen, ensinäkään paita ei valmistunut muutamassa tunnissa, eikä etenkään televisiota katsellessa :D Ihan sellaista en siitä saanut, kun olisin halunnut, mutta ihan käyttökelpoinen siitä kuitenkin tuli. Ohje oli tosin suunniteltu mäyräkoiralle, joten en voinut alkaa neulomaan ihan suoraan ohjeen mukaan vaan hieman piti
ohjetta soveltaa meille sopivammaksi. Pyöröpuikoilla paitaa alettiin muistaakseni neuloa. 

Nuo pitkät lahkeet tuntuivat ensialkuun hyviltä, mutta vuosien kuluessa ja paidan venyessä ja vanuessa ne alkoivat kerätä huonoilla keleillä aika paljon lunta mukaansa. Siinä mielessä ne olivat hyvät, ettei paidan alle päässyt sujahtamaan lunta. 

Etenkin samana talvena ostetun manttelin kanssa paita toimi kuitenkin aika hvyin ja onkin säilynyt tallessa ihan tähän päivään asti. Käytössä se on silloin tällöin satunnaisesti.

Näissä kuvissa näkyy todelliseen tarpeeseen ostettu toppahaalari, jonka hankin Zeukselle talvella 2009. Vaikka puku onkin kaupan hyllystä bongattu ja ostettua, se on kuin tehty Zeukselle.. helppo pukea päälle, koiran on helppo liikkua sen kanssa, eikä se kinnaa mistään kohtaan. Onpa tuo kyseinen haalari tainnut olla Zeukselle melkoinen hengenpelastajakin, kun samaisena talvena siperianhusky kävi takaapäin mitään varoittamatta suoraan Zeukseen kiinni. Varma otteisesti husky nappasi Zeuksen suoraan niskasta kiinni reippaaseen tappopurentaan ja ravisteli koiraa ilmassa edes takaisin kuin pelkkää riepua konsanaan. Yksi elämäni ja varmasti yksi Zeuksen elämän järkyttävimmistä kokemuksista päättyi kuitenkin onnellisesti ja siitä saan tuhannesti kiittää tuota toppapukua ja sen paksuja niskatoppauksia. Jokainen voi varmasti mielessään kuvitella miltä kuulostaa se ääni, kun oma koira huutaa toisen koiran hampaissa henkensä edestä. En koskaan halua sellaista joutua kokemaan, tai kuulemaan toista kertaa. 

Samainen haalari on Zeuksen päällä tässä viereisessä kuvassa, jossa olemme joulun vietossa pohjoisessa yli 30 asteen pakkasessa. Luntakin oli tosiaan niin paljon, ettei herra juuri noita valmiiksi tallattuja polkuja lukuunottamatta kulkenut missään muualla.

Samaisena jouluna Zeus oli käynyt paistivarkaissa ja ahtanut itseensä niin hirvittävän määrän suolaista naudanpaistia, että koko koira oli aivan ratkeamis pisteessä. Eipä se sen jälkeen pariin päivään mitään muuta sitten syönytkään ja ähisi melkoisesti aina liikkuessaan. Ulkona tuli käytyä tuhkatiheää aina pieniä hetkiä kerrallaan ja niin hirvittävä jano ahnehtimista seurasi, että kun iso vesikippo oli latkittu tyhjäksi päätti herra juoda vedet myös kuusen jalasta. 

Alunperin Zeukselle tehty raitapaita, josta kuitenkin nuo jalkojen aukot jäi aavistuksen verran liian ahtaiksi, lisäksi tuo paita jättää peittämättä kokonaan nuo isot reisilihakset. Etuosa siinä muuten on kyllä muuten hyvä ja se istuu hyvin päälle.

 Kuvassa paita päällä malleilee Adja, jolle paitaa istuu aavistuksen verran paremmin kuin Zeukselle. Etnalle tehdystä vastaavasta joskin vaaleansini- tummansinisestä raitapaidasta ei kuvaa taida ollakaan. Se oli huomattavasti onnistuneempi versio tästä paidasta ja erityisen tyytyväinen olin siis niihin jalkojen teihin. Takaosasta se kuitenkin tuli liian pitkäksi, joskin suojasi sitten taas hieman paremmin noita isoja reisilihaksia. 

Myöskin tässä kuvassa on mallina Adja, jonka päällä on mallattu alunperin Zeukselle tehty paita. Paita oli kuitenin aivan liian kapea tuolta etuosasta ja kinnasi Zeuksen päällä melkoisesti. Muutaman vuoden se ehti olla sitten varastoituna, kunnes kaivoin sen esiin Adjaa varten. 

Kuvasta näkee hyvin tuon lähellä säkäaluetta olevan ylimääräisen "makkaran"  joka siihen on käsittääkseni tullut kun olen yrittänyt saada noita jalkojen teitä sopiviksi...

Paita on ensimmäinen jonka uskaltauduin tekemään kaksinkertaisella langalla ja harmin määrä oli kyllä melkoinen kun se ei sitten Zeuksen päälle mahtunutkaan, eikä taas Etnan päälle istunut hyvin. 

Lisäksi ensimmäisen kerran kokeilin myös saada virkkaamalla tehtyä paitaa takaa leveämmäksi niin, että paita lämmittäisi myös noita isoja reisilihaksia. Ajatus oli ihan hyvä, mutta toteutus vielä vähän hakuammuntaa. Hieman nuo paidan alareunat meinaavat nousta ylös päin.. 

Aikani kuluiksi olin virkannut yhtä sun toista, erimallisia ja värisiä kappaleita. Kun mallailin niitä sitten yhteen huomasin, että niistä saa koottua yhdenlaisen villapaidan koiralle. Innostuin tietysti hirveästi ja aloin sitten kaksinkertaisesta langasta virkata paitoja molemmille koirille. Lopputuloksena oli se, että kaksinkertaisella langalla virkattu paita ei "muotoutunutkaan" koiran päällä niin hyvin kuin yksinkertaisesta langasta tehdyt. Zeuksen paita onnistui suht hyvin, vaikka on vähän jäykkä ja tuo "kiinnitysremmi" on vähän liian pitkä ja leveä.

Etnan paidan tein samalla tyylillä kuin Zeuksen, mutta hieman pienemmäksi, sen kiinnitysremmi meni kuitenkin ihan plörinaksi ja pilalle. En kuitenkaan sitä jaksanut enää alkaa korjaamaan ja siitä jäi sitten auttamatta liian lörppä. Koirilla käytössä nuo paidat ovat olleet kaksi kertaa.. Vuosia sitten Euran näyttelyssä ja sitten toisen kerran tänä syksynä, kun kaivoin ne taas esiin. Ajattelin, että ihan hyvät näistä paidoista saisi jos jaksaisi vähän muokata ja parannella.

Kuvassa Etnalla on päällä kaikkien aikojen viritelmä. Paita on yritetty tehdä samalla tyylillä kuin tuo ihan ensimmäinen Zeuksen paita. Se on kuitenkin tehty kaksin tai kolminkertaisesta langasta ja jonkun ajatusvirheen takia aivan liian suurella silmukkamäärällä. Lähinnä se onkin käytössä ollut ainoastaan ns. tuplapaitana, niin että jonkin toisen paidan päällä. Kovin käytännöllinen se ei kuitenkaan ole koskaan ollut. 

Parhaiten se on palvellut talvella tehdyillä pitkillä automatkoilla, jolloin koira ei ole juurikaan liikkunut, eikä liian iso paita sinänsä haitannut siis liikkumista. Nyt tosin tällä hetkellä minulla ei ole aavistustakaan siitä, missä tuo paita mahtaa olla.. Se on mystisesti kadonnut samalla, kuin Etnan siniraidallinen paita, sekä kaksi kaupasta ostettua raidallista paitaa. 

Kahdessa seuraavassa kuvassa näkyy yksi lemppari paidoistani, sekä Riesa kani, että Adja pentuna. Paidasta ei juurikaan taida kovin paljon parempaa kuvaa ollakaan. Myös se on neulottu kaksinkertaisella langalla, harmittavasti värit vain loppuivat kesken, niin että jouduin alakappaleen ja tuon kaulaostan tekemään osittain punaisesta langasta. Paita palveli hyvin, kunnes jäi sitten liian pieneksi. Se oli oikeastaan kaikin puolin onnistunut, ellei lasketa sitä selkäosassa olevaa ylimääräistä
"makkaraa". 

Täytyy kyllä myöntää, että hieman harmitti kun tuo paita ei sitten Emran päälle passsannutkaan, osa syynä se että paita on tehty tyttökoiralle. Saapa nähdä sopiiko paita Emran päälle myöhemminkään, vielä se on ainakin sille suuren suuri. Hassua sinänsä, koska Ei Adja taida näissä kuvissa juurikaan olla Emraa vanhempi. ja paita istuu sen päälle hyvin

Koskapa tuo paita ei Emralle käynyt ja edellinen paita jäi liian pieneksi, neuloin sille uuden. Oranssi-ruskea raidallinen paita ei kuitenkaan taida sen päälle kovin hyvin sopia, sen verran nafti siitä loppujen lopuksi kuitenkin tuli. Lisäksi siinä paidassa taas jalkojen tiet jäivät hieman liian ahtaiksi.... 

Eli edelleen kaipailisin hyvää paita ohjetta, jos joku sattuu sellaisen tietämään.

Tästä vuosien takaisesta joulukortti kuvasta näkee vähän tuota paitaa sivusta päin, eli huolimatta siitä että paita istuu aika hyvin pennun päälle tuolla selässä ja niskan alueella on tuota ylimääräistä pussia vaikka kuinka paljon. Jostain syystä noin käy aina, kun yritän erityisesti keskittyä siihen, että jalkojen teistä tulee tarpeeksi suuret... (tosin kun pentu kasvoi hieman isommaksi, ei tuo pussi selässä enää ollut ihan niin suuren suuri.)