lauantai 1. marraskuuta 2014

Marraskuinen kuva pläjäys.
Lähdimme siskon ja koirien kanssa käymään ulkona tuolla "meidän lehmien aitauksessa". Se miksi nuo kolme sanaa joutuivat heittomerkkien väliin johtuu muutamasta asiasta, kysymyksessä on kylläkin iso aitaus, mutta me emme koskaan ole omistaneet nautaeläimiä, eikä tuolla aitauksessa ole kertaakaan ollut lehmiä sinä aikana, kun me tuon aitauksen vieressä olemme asustelleet. Lehmä ja sonni vasikoita siellä kuitenkin on ollut kaikkien näiden vuosien ajan, aina kesäisin ja niitä onkin tullut käytyä koirien kanssa aina silloin tällöin ihmtettelemässä. Pikainen "lehmienaitauksen" kierto venyi kuitenkin melko pitkäksi, kun innostuimme räpsimään kuvia KOIRISTA, tai niinhän se taisi meistä kaksijalkaisista kumpikin osapuoli luulla. 







Täytyy myöntää, että kyllä meitä sitten huvitti, kun rupesimme tutkimaan kuvasatoa hieman tarkemmin. Myhäilin hiljaa itsekseni, kun siskoni tuumaili, että katsotaan ensin nämä hänen tilannekuvansa ja sitten sen jälkeen minun ottamani koirien kuvat.. etenkin kun minun ottamani kuvat näyttivät aikalailla tältä...





Vaikka tulihan sitten sitten kyllä napsittua muutama kuva noista nelijalkaisistakin. Hieman allekirjoittaneella tosin oli onglemia kameran asetuksien kanssa, eikä kuvien laatu ensi alkuun kyllä ollut mitenkään mieltä ylentävää. 












Kuten hyvin tavallista, omien polkujensa kulkia, Etna löysi pellolta myyrän kolon ja unohtui sinne askartelemaan, mustuaiset ja Ronkeli viettivät aikaansa toisaalla ja itse jäin kuvaamaan pihlajan marjoja. Kun lopulta oli tarkoitus hiljailleen palailla takaisin kotiin päin, piti ruskuainen käydä hakemassa myyränkololta. Aikamoinen askartelu siellä oli käynnissä ja ruskuainen sai uuden työnimen.. Saanen esitellä, ystävämme mutakuono, ihan kirjaimellisesti.




Adjaa tietysti kiinnosti aivan mahdottomasti tuo Etnan haltuunsa ottama myyränkolo, se kuitenkin tiesi sen, että jos se sinne pyrkii, niin sen jälkeen lätty lätisee. 









Kaiken kaikkiaan ulkona tuli vietettyä varsin mielenkiintoinen hetki koirien kanssa. Jokainen sai tehdä mitä itse halusi, yksi kulkea keppi suussa, toinen kaivella myyränkoloja ja mustuaiset vetää romurallit ja nahistelut poikineen, ympäri metsiä ja peltoja. 

Ja näin ollen tämän postauken myötä on polkaistu käyntiin myöskin marraskuu ja joulunodotuksen aika. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti