tiistai 2. joulukuuta 2014

Ostin viime kesänä koirille tällaiset hipot, tulevaisuutta ja tylsiä hetkiä varten, vaan eiväthän nämä sitten kestäneetkään meidän käytössä. Meidän laumalla näiden hippojen käyttöikä jäi melko lyhyeksi, kun päätin heittää ne roskiin, ennen kuin Etna saa niistä isompia palasia irti ja syö ne ahneuksissaan. Ja muistinpahan tietysti sitten jälkiviisana myöhemmin sen, että jonkun kanssa olikin ollut puhetta juuri näistä samaisista aktivointileluista ja siitä, etteivät ne oikein kestä. No tulipahan kuitenkin kokeiltua ja koiratkin saivat niiden parissa hetkellisesti kulutettua energiaansa. 

Myöhemmin ostin sitten hieman toisenlaisen aktivointi lelun, järeämmästä ja kovasta muovista tehdyn pullon jonka suuaikosta menee sisään narulelu. Täytin pullon makupaloilla ja annoni koirille. Zeus ymmärsi heti jutun juonen ja saikin aina silloin tällöin pullosta sujahtamaan makupalan ulos. Etnalla se ei käynyt aivan yhtä sujuvasti, mutta ei se siitä päässyt turhautumaan tai luopumaan toivosta. Aikansa lelun kanssa taisteltuaan neiti alkoi tyynen rauhallisesti jyrsimään narua poikki ja kun se sai sen tehtyä niin johan tuli makupaloja ulos monta heti kerta laakista. Hyvin tyytyväisen oloiselta vaikutti ruskuainen työpanokseensa ja siihen, että sai lopultakin lelun toimimaan haluamallaan tavalla. Aika rautasta logiikkaa :) Tiedä sitten kumpi sen mielestä loppujen lopuksi oli sitten mukavampaa, se askartelu, vai lopputuloksen saavuttaminen. Ilmeisesti ainakin sen käyttämä taktiittaa vaikuttaa olevan pettämätönn, koska juuri tälläkin hetkellä se työstää kyseistä aktivointilelua juuri samalla tavalla. Joskin narun purempinen poikki on hieman haastellisempaa, kun pullon suusta tuleva narun pätkä ei ole enää kovin kummoisenkaan mittainen. Noh, täytyy kehitellä siihen sitten jokin uusi naru jos neiti saa tuon pätkänkin siitä tuhottua :)                                                                                         

Muutamia uusia aktivointileluja on tullut tänä syksynä hankittua ja olen niihin ihan tyytyväinen. Koirat saavat niiden kanssa kulumaan aikaa hyvin tovin ja itse voin hyvällä omalla tunnolla istahtaa tietokoneen ääreen. Jokainen niistä ratkoo noita pulma ja aktviointi leluja omalla tavallaan. Zeus niistä on vuosien myötä ollut kaikista kekseliäin ja hetken leluja tutkailtuaan se kyllä ratkaisee pulman kuin pulman. Aikoinaan kun laitoin makupaloja tyhjän virvoitusjuoma pullon sisään ja annoin sen Zeukselle se yritti useammallakin tavalla päästä makupaloihin käsiksi. Lopulta se hoksasi, että ehdottomasti parhain tapa on tarttua pulloa suoraan kaulasta kiinni ja kaataa sen sisällä olevat makupalat ulos. 

Toisinaan tulee kiireettöminä aamuina hieman annettua koirille nenätyöskentelyä ruokkimalla ne ulos. Kun tuonne etupihalle levittelee nappulat ympäriinsä ja päästää koirat sinne niitä sitten etsimään, niin siinä vierähtää helposti pitkä tovi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti