Jännittämisen aika on nyt ohi, eli toisin sanoen pennut ovat syntyneet. Torstaina 15.9.2011 aamulla putkahti maailmaan ensimmäisenä toivottu 200g painanut black and tan neitokainen jota pian seurasi hieman pienenpi  eli 194g painanut siskolikka. Kahden mustan tytön jälkeen Papu pyöräytti 198g painaneen mustan pojan ja hännän huipuksi vielä ruskean 172g painaneen pojan. Itse yritän ahkerasti tehdä töitä synnytyksen ajan, mikä kuitenkin tuotti hieman vaikeuksia, kun koko ajan piti tarkistaa puhelimesta väliaika tietoja :D

Emo ja pennut voivat hyvin ja pennut kasvavat tasaiseen tahtiin... Jännittäminen on nyt siltä osin ohi, ja nyt voi todeta, ettei autoni vaihdekepin ympärillä turhaan ole iloisen pinkki pieni kaulapanta. Siinä se saa odottaa kunnes 6,5 vk on kulunut ja käyn neiti Adjan hakemassa kotiin.

Ainakin tällähetkellä olen melko varma, että tuo tulee olemaan pennun nimi, ellen sitten keksi jotain samaan teemaan liittyvää kuin Zeus ja Etna ovat. Jostain syystä olen kuitenkin jo vuosia sitten päättänyt, että jos minulle joskus musta narttu tulee, sen nimi on tuo edellä mainittu Adja.

Joitan muitakin päätöksiä tässä on tullut tehntyä, joskin pennun ottamista vähän pienempiä päätöksiä. Tämän  vuoden osalta on koiranäyttelyt meidän porukan osalta käyty. Näyttely kausi sai ihan kohtuullisen päätöksen viime lauantain Hattulassa erikoisnäyttelyssä. Zeus oli AVO ERI SA AVK2

Ja tässä lyhyt ja ytimekäs arvostelu tuoreesta isäpapasta.

tuomari Paavo Mattila

 

Erinomainen uros, kaunis pää, erinomainen kaula, sopusuhtainen runko, erittäinhyvä ylälinja ja takaosa, hieman suora edestä, liikkuu sivusta ja takaa hyvin, miellyttävä luonne.

Zeuksen kehän loputtua, aurinkokin pilkisti pilvien lomasta ja Zeus halusi mieluummin nauttia häkin päällä auringosta, kuin mennä häkkiin. Lopulta Etnakin hyppäsi sylistä häkin päälle ja siellä ne sitten nauttivat syksyisen auringon lämmittävistä säteistä ja tarkkailivat valppaina ympäristöään. :)

Mutta kun aurinko painui pilveen, käärin koirat vilttiin, niin että saivat edelleen tarkkailla ympäristöä, mutta niiden ei tavinut silti palella.

Siinä  ne saivat sitten makoilla melkein siihen asti, kunnes lähdettiin ajelemaan kotia kohti. Siinä näyttelypäivän aikana tein päätöksen siitä, että kehään mennään seuraavan kerran vasta tulevana keväänä, kun pentukin pääsee jo kehään. Sitten aika pitkälle Etnan arvostelusta riippuu se, mitä sen suhteen tehdään päätöksiä. Jos sen arvosteluissa jatkuu sama linja, niin minä en sitä enää näyttelyyn ilmoita, ilmoittakoon sitten Taina jos haluaa. Zeustakin todennäköisesti kehässä tulee pyöräytettyä, vaikka tuskinpa sieltä tulee sen kummoisempaa tulosta, kun on tähän astikaan tullut. Pennun kanssa olisi tarkoitus aloittaa heti pienestä pitäen kehäsä ravaaminen, ja yrittää ottaa takaisin sitä vahinkoa, mikä Zeuksen kanssa tuli, kun näyttelykärpänen iski vasta niin myöhään.

Mitä toko puoleen tulee, niin näin talvea vasten reenaaminen tuntuu vähän turhauttavalta.. sääolosuhteet kun vaikuttavat niin paljon koirieni motivaatioon työskennellä.. Ja kun itse näen, miten koirat inhoavat miltei ylikaiken vesisateessa reenaamista, ei se omaa mielialaakaan juuri kohota. Tarkoitus olisi kuitenkin hioa alokasluokan liikkeet Zeuksen kanssa kuntoon niin, että kun kevät aurinko talven jälkeen alkaa taas lämmittää, niin starttaamme tokokokeita ihan urakalla! Eiköhän sieltä sitten jossain vaiheessa niitä ykkös tuloksiakin tule, kun vaan tekee kovasti töitä sen eteen!! Etnan kanssa jatketaan saman jauhamista, kunnes siitä tulee hyvä. Eli toisin sanoen tarkoitus olisi talven aikana saada Etnankin kanssa alokasluokan liikkeet sujumaan niin, että keväällä on mahdollisesti kaksi koiraa joiden kanssa kokeisiin voi suunnata. Vaan saapa nähdä miten tässä käy :D