Näiden syksyisten sateisten päivien iloksi kuvapostaus muutaman viikon takaa :) 

"Paratiisisaari" ja elokuinen yö

Karavaani kulkee ja koirat haukkuu.. Näin näppärästi 

kanootti kulkee yhden ihmisen voimin kotipihasta

läheisen järven rantaan :) 

Koirat nauttivat kesäisistä lämpimistä päivistä.

Joka kerta kun ohitimme yhden mökkisaaren, jouduimme 

haukutuksi. Samainen koira huuteli meille 

törkeyksiä joka kerta.

Vesillä on koirien mielestä mukavaa, kunhan aallokko ei 

ole liian voimakas. 

Kun lähestymme saarta, koirat nuuskivat kuonot pitkällä

ja odottavat innolla päästäkseen tutkimusmatkalle. 

Tältä meidän "paratiisisaari" näyttää kauempaa.

Zeus ja aurinko <3

Adja <3

Isä ja tytär.

Melkein jo rannalla.

Rantautuminen on koirien mielestä aina yhtä jännittävää. 

Koirat toimivat päällysmiehinä ja huolehtivat että 

rantautuminen sujuu kaikkien taiteen sääntöjen

mukaisesti :) 

Vihdoin rannalla. Yhdestä säikähdyksestä oppineena 

totesin, että koirat on parasta pitää kytkettynä, ellei 

niitä pysty koko ajan vahtimaan. 

Tärähtänyt kuva kertoo tärkeimmän, 

Etna ui ja vieläpä vapaaehtoisesti <3

Kotimatkalla oli mukavaa olla häkissä.

Hyvin mahtui, kaikki kolme samaan häkkiin.

Vielä kotimatkallakin Adjaa kiinnosti kaikista eniten 

jokainen kirsuun kulkeutunut haju.. 

Samalta viikonlopulta sattui kameraan kuvia 

myös meidän eläintarhan toisesta puolikkaasta. Tässäpä 

siis hieman kuvasaastetta, niin koirakolmikosta, kuin kanikaksikostakin. 

Plösö ja Ressi, poika ja äiti (vasemmalta päin alkaen)

Plösö, Ressi ja Adja

Adja ei ole nyt ihan varma, jännittääkö sitä, vai pupuja enemmän.

Adja, Plösö, Ressi ja Zeus

Puput ja Zeus

Etna on vihdoin oivaltanut sen, ettei sen tarvitse reagoida, saati

sitten kiihtyä jokaisesta ohikulkijasta. Nykyään suurin osa 

saa kulkea ohi ilman, että neiti viitsii eväänsä liikauttaa. 

Ja mikäs sen mukavampaa, ainakaan allekirjoittaneen mielestä :)

Rajatonta rusketusta, tuumailee Zeus eikä paljon ressaa sattupa 

kävelytietä joku kulkemaan tai sitten ei.

Etnaa vähän mietitytti, miten pupujen kanssa pitikään olla.

Siihen Zeus tuumaili, että "katoppa kuule mallia, älä suotta revi ressiä."

Etna yritti toki, mutta ei kyennyt rentoutumaan ihan yhtä paljon. 

"Eikös se   t u r v a v ä l i  ole liikenteessäkin tärkein? 

Kun ei noista oikein tiedä, jos ne vaikka käy päälle..."

Etna pyysi leikkimään, mutta eipä nuo kanit sille juuri lämmenneet.

Tutkimusmatkalla

Zeus oli pupuvahtina

<3