Aika on kulunut vikkelään ja edellisestä blogi kirjoituksesta on melkein kuukausi aikaa. Paljon on sinä aikana tapahtunut ja siitä olisi nyt tarkoitus koittaa jotain kirjoitella muistiin...

Ensinä ehkäpä kaikista suurin muutos on ollut muutto kimppakämpästä takaisin vanhempieni luokse maaseudun rauhaan. Arkea on suunnattomasti helpottanut mm. se että ulko-oven avatessa ei ole sitä riskiä että jompikumpi koira syöksyisi tielle suoraan auton alle. Jonkun kerran kun Etna-epeli karkasi oven suusta suoraan tielle lähtien kerran auton perään ja sitten toiseen suuntaan koiran perään. Muutamat ohikulkijatkin joutuivat haukutuksi lähietäisyydeltä neidin toimesta ja minä tietysti nolostuneena pyytelemään anteeksi!

Mukavaa on myös se, että uudesta(vanhasta) kotipihastamme pääsee joko suoraan pellolle tai metsään, ja kävelytiekin kulkee aika lähellä tontin rajan vieressä niin että toisinaan iskee oikein valinnan vaikeus siitä mihin päin sitä oiken lähtisi. Parasta siinä ehkä on se, että pellolle ja metsään voi lähteä koirat vapaana. Toki tässäkin joka kertaa teemme niin, että minä ylitän ensimmäisenä tontin rajan ja koirat saavat vasta sitten luvan kanssa tulla perään!

Näin kevään tullen olemme myös aloitelleet pyöräilyn. Pyöräily kahden koiran kanssa ei ole oikeastaan sen haasteellisempaa kuin yhdenkään kanssa.. kuitenkin haaveilen pyörään kiinnitettävästä springeristä vai mikä lie se nimeltään sitten onkaan. Silloin se olisi vielä helpompaa ja pyöräily asentokin olisi ehkäpä hieman mukavampaa. Zeus on ymmärtänyt pyöräilyn idean loistavasti.. se etenee koko ajan pienellä vedolla tasaiseen tahtiin ilman turhia koikkelehtimisia. Etnalla oikea tyyli on vielä hieman hakusessa.. se tykkää jolkotella ennemmin pyörän takaviistossa kuin vierellä ja on siinä mielessä inhottava, että kun minun pitäisi katsoa eteenpäin en näe neidin liikkumista ollenkaan. Näin ollen joitakin äkkipysähdyksiä pyörälenkkien aikana on ilmaantunut neidin toimesta. Onneksi vauhtimme on kuitenkin siinä määrin rauhallinen, että saan pyöräin pysäytettyä nopeasti ilman sen suurempia kommelluksia.

Pyöräilyn ohella olisi tarkoitus alkaa myös juoksemaan koirien kanssa, kunhan saan itse vain juoksukengät ostettua!

Huhtikuun loppu puolella kävimme koirien kanssa Turun kansainvälisessä koiranäyttelyssä ihan hienoin tuloksin. Zeus oli ERI AVO2 SA PU ei sij. (eli selkokielellä avoimen luokan toinen ERINOMAISELLA arvostelulla, sertifikaatin arvoinen, paras uros kehässä ei sijoitusta) Etna puolestaan sai EHn eli ERITTÄIN HYVÄN arvostelun ja noottia tuli lähinnä neidin liikkumista, kehittymättömästä eturinnasta ja turkista. Tarkemmat arvostelut ovat luettavissa kotisivuiltamme.

Mätsäreissäkin on tullut pari kertaa käytyä. Toisen match shown tulokset puuttuvat kotisivuiltamme, siellä molemmat koirat esiintyivät suhteellisen hyvin (jos ei lasketa Etnaa) mutta eivät sijoittuneet. Tämän päiväisessä mätsärissä (3.5.2011) ei aluksi kumpikaan koira esiintynyt edukseen. Zeus haahuili kehässä aivan muissa maailmoissa saaden kuitenkin punaisen nauhan. Etna puolestaan ei pysynyt seisomassa hetkeään ja liikkui taas todella huonosti joten sai ansaitun sinisen nauhan. Sinisten kehässä Etna oli todella väsynyt ja palelevainen eikä esiintynyt enää ollenkaan. Se ei pysynyt seisomaasa ollenkaan, mutta liikkui ihan kohtuudella. Ensin katsoin että "jes pääsimme kuuden parhaan joukkoon" ja lopulta viellä sinisten kolmansiksi. Olin tuloksesta todella yllättynyt, sillä kehässä oli monta huomattavasti paremmin esiintynyttä koiraa. No ilmeisesti tuomari sitten tykkäsi palelevasta, väsyneestä Etnasta :) Punaisten kehässä Zeus alkoi pikkuhiljaa heräillä ja seisoi mallikelpoisesti. Liikkuminen sujui hienosti, jos ei oteta lukuun sitä kohtaa mihin joku ihana narttu oli pissannut... Seisotukset sujuivat esimerkillisesti ja pääsimme kuuden parhaan joukkoon. Lopulta pitkän pohtimisen jälkeen tuomari tiputti meidän pois. Onneksi, sillä niin minä kuin koiratkin olimme väsyneitä ja palelimme.

Vaan eipä tuo mätsäri reissu ihan turha reissu ollut.. molemmille koirille tuli nimittäin ostettua pelastutliivit tulevaa kesää odotellen (päätin unohtaa jo kotona olevan pelastusliivin ja ostaa uudet :)). Nyt voimme sitten huoletta mökillä käydä soutelemassa kun molemmilla koirilla löytyy liivit.

Olemme toivottaneet kesän tervetulleiksi ja Expottiakin on varattu kaappiin seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi. Ensimmäinen annos on vielä laittamatta lapojen väliin, sillä en uskalla sitä sinne laittaa ennen TRE KV näyttelyä.. Sen jälkeen eli tulevana sunnuntaina tökötti on kuitenkin tarkoitus koiriin laittaa, joten nyt eletään toivossa ettei punkkeja sitä ennen ilmaantuisi.. jo senkin takia, että molemmat koirat nukkuvat yöt kainalossani!

Vielä jännitellään sitä satutaanko Zeuksen kanssa pääsemään luonnetestiin tulevana vkl. Saapa nähdä miten sen asian kanssa käy.. mutta jos emme pääse, niin sitten tosiaan kutsuu tuo Tampereen kansainvälinen koiranäyttely. Sitä seuraa sitten Harjavallan ryhmänäyttely ja mahdollisesti Kotkan KV näyttely kesäkuussa.. Tämän kuun puolella olisi vielä muutama mätsärikin.. muistaakseni 14 päivä Jämsässä ja sitten 22 päivä Tampereella Hakametsän jäähallin p-paikalla! Näihin olemme ainakin näillä näkymin menossa.. Etna kun vaatii reeniä vielä ihan hirmuisesti, Zeus nauttii kehässä olemisesta ja meni lisää varmuutta esittämiseen!!

Näihin ajatuksiin on ehkä hyvä lopettaa tällä kertaa ja sitten vain ihan sivulauseessa mainita siitä, että Zeuksen kanssa olisi tarkoitus lopultakin alkaa reenaamaan ihan todella yhtä loppukesän koitosta varten...