Blogger ei enää tue selaintasi. Jotkin Bloggerin osat eivät toimi ja ongelmia voi ilmetä.

Siinäpä sitä ongelmaa kerrakseen ja sen seurauksena tänään tulee sitten pari postausta peräkkäin, kun en alkuviikosta saanut tuota edellistä postausta julkaistua.

Ja sitten asiaan, eli siihen, että Adjalla tosiaan alkoivat juoksut alkuviikosta, tiistaina ja elättelin toiveita sen suhteen, että Etnakin aloittaisi omansa. Niinhän siinä sitten kävi, että Etnalla alkoivat juoksut torstaina... valtakuntaani on nyt sitten majoitettu kaksi juoksuista narttua ja yksi poika poloinen. Joskaan herra ei vielä ole neideistä kiinnostunut liiallisuuksiin asti.

Koirien kova kuri on jatkunut, ja edelleen nukut yöni yksin. Täytyypä sanoa, että uni on kyllä maistunut, eivätkä koiratkaan enää kapinoi erillään nukkumista vastaan. Adja silloin ensimmäisenä yönä ilmaisi mielipiteensä asiaan välillä melko kovaäänisestikin protestoiden. Mutta haukkumisesta ei ollut hyötyä ja lopulta neiti rauhoittui nukkumaan. Seuraava yö menikin sitten jo rauhallisemmin ja nykyään jokainen koira omaan aitaukseensa joutuessaan kömpii suoraan nukkumaan. Etna ja Adja häkkeihinsä ja Zeus lampaantaljalleen.
Minun ja koirien erillään nukkuminen on vaikuttanut myös siihen asiaan, että enää Etna ei pääse merkkaamaan Adjan vahinko pissan päälle ja Adjakin käy sanomalehdellä ellei saa minua ajoissa herätettyä. Pääsääntöisesti Adja pystyy kuitenkin pidättelemään koko yön, kunhan pääsee illalla myöhään vielä ulos ja herään sitten aamulla tarpeeksi aikaisin.

Tihutöitä tekevä jokapaikan höylä ja tuholainen Adjakin on aamulla huomattavasti rauhallisempi, jos perinteisen pellolla kävelyn sijaan käymme ihan kunnon reippaalla aamulenkillä. Luvattomiin paikkoihin pyrkimisen sijaan Adjakin rauhoittuu silloin tuolille lepäämään sillä aikaa kun itse syön aamupalaa. Mutta kyllä se tuhotöitään ehtii kuitenkin päivänmittaan tehdä useita kertoja.

Adja rakastaa äidin lankakeriä, joita se hakee kielletyltä alueelta kerta toisensa jälkeen. Niin, Adja todella rakastaa niin lankakeriä ja äiti puolestaan... niin no ei ainakaan rakasta Adjaa :D Minä sitten vaivihkaa yritän selvitellä niitä ympäriä ämpäri leviteltyä lankasekamelskoja edes jonkinlaisiksi keriksi ja rulliksi ennen kuin äiti huomaa. Onhan se hmm.. no terapeuttista :D