Kävin torstaina koirien kanssa lenkillä Matkajärven maastossa. Jossain aiemmassa blogi tekstissäni taisin ohimennen mainita hankkineeni koira pillin ja nyt täytyy kyllä ylistää sitä keksintöä. Joku aika sitten aloin ehdollistaa koiria pillille ja jatkoin pillireeniä vielä tuolla metsälenkilläkin. Tarkoitukseni on käyttää pilliä luoksetulossa, koska sen ääni kantaa metsässä paljon kauemmaksi kuin ihmisen ääni, ja pillin kutsu on aina samanlainen, huolimatta siitä kuinka iloinen, vihainen, väsynyt tai kiukkuinen koiran ohjaaja on.
Vaikuttaa siltä, että jokainen noista on ehdollistunut pillille ja kyllä oli kiva seurata sitä, kuinka iloisesti ne aina ryykäsivät luokseni pillin äänen kuullessaan. Koirien lenkki taisi olla moninkertainen omaani verrattuna, kun ne juoksivat edestakaisin jatkuvasti, kun halusin edelleen vahvistaa pillillä luoksetuloa.
Täytyy kyllä todeta, että sitä koirien riemua on kyllä ihana katsoa, kun ne pääsevät metsään juoksemaan. Etenkin Etna muuttuu siellä aivan eri koiraksi, tälläkin kertaa se sai huiman hepulikohtauksen, juosten keskittyneesti häntä alhaalla pitkin kumpareita ja pusikoita niin, että varvut vaan heiluivat. Adja ja Zeus perässään. Vauhti oli hirmuinen ja eteniminen niin mutkikasta, että heikompi olisi varmaan saanut itselleen jonkinlaisen matkapahoinvoinnin. Eikä Etnan vauhtia ja riemua hidastanut edes se, että neiti epähuomiossa mulahti järveen kesken kaiken. Pienellä avustuksella neiti pääsi ylös lettorannasta ja pikakiiturin matka senkun jatkui niin, että vesipisarat vain lentelivät ympäriins, kun koira ei ehtinyt jäädä itseään ravistelemaan.
Torstaina kävin myös Zeuksen kanssa samoissa maisemissa kaverikoira lenkillä. Mitähän meitä olisi siellä ollut, kutakuinkin kymmenkunta koirakkoa ja oli kyllä taas niin hienoa seurata miten Zeuksella ei ollut yhdenkään kanssa minkäänlaista ongelmaa. Ellei lukuun oteta sitä, että se oli aluksi ehkä hieman kiinnostunut eräästä tollerinartusta, mutta unohti kuitenkin sen kun lauma pääsi metsään juoksemaan. Kaverikoira toiminta jatkuu nyt tästä eteenpäin niin, että ensin minä käyn pari kertaa mukana kaverikoiravierailulla seuraamassa ilman koiraa mitä siellä tapahtuu ja sitten sen jälkeen pääsen mukaan toimintaan Zeuksen kanssa. Ja sikäli mikäli Zeus toiminnasta nauttii ja jatkamme sitä, niin kaverikoira huivin ansaitsee olemalla toiminnassa aktiivisesti mukana vuoden verran.
Golden Ringin luonnetesti
Pääsin Zeuksen kanssa testaamaan kultaistennoutajien rotujärjestön oman kultaisillenoutajille tarkoitetun luonnetestin. Zeus sai siis olla ns. nollakoira, eli koira joka testaa radan ennen varsinaisia koirakkoja, saaden kuitenkin tietysti arvostelun sitten mukaansa. Zeuksella olikin pitkä päivä kun vastapalveluksena Zeuksen nollakoirana olemisesta lupasin jäädä luonnetestiin auttamaan. Niinpä olimme jo pian kahdeksan jälkeen aamulla testipaikalla rakentamassa rataa. Zeuksen piti tietysti odottaa autossa sen aikaa, mutta ainakin kahdesti Zeus tylsistyessään livisti auton ikkunasta omine lupineen ulos.
Sanottakoon, että päivä oli todella mielenkiintoinen, pitkä ja aika rankka. Etenkin kun uhkaavista pilvistä huolimatta vettä ei ropahtanut tippaakaan, vaan aurinko porotti kuumasti.
Testi erosi jossain määrin kennelliitton luonnetestisä, jonka Zeus läpäisi viime kesänä. Testin alussa oli haastattelu, jossa tuomarit kyselivät koiran ohjaajalta tietoja koirasta ja sen käyttäytymisestä. Haastattelua seurasi kahden minuutin hiljaisuus jonka jälkeen ohjaajan piti leikittää koiraa. Samalla testattiin koiran noutohalu jota noutajilta pitäisi tietysti löytyä ihan luonnostaan. Leikin ja noutohalun jälkeen oli ns. takaa-ajo häiriökoirien kanssa, eli koira jäi tuomareiden luokse kytkettynä ja ohjaaja poistui testialueen toiseen laitaan mennen piiloon. Ohjaajan ja koiran väliin jäi kaksi ns. häiriökoiraa. Tällä "takaa-ajolla" testattiin sitä, tuleeko koira suoraan ohjaajan luokse, vai kiinnostuuko se häiriökoirista, jääkö muuten vain hengailemaan.
Takaa-ajon jälkeen koira jätettiin maahan kytkettynä yksin (tuomareiden kanssa) ja ohjaaja poistui piiloon. Sitten koiraa lähestyi neljä erilaista ja erityyppistä ihmistä, tavallinen ja täysin neutraali, ihminen joka liikkui hieman erikoisesti, hieman epämääräisesti lähestyvä ja käyttäytyvä mies ja viimeiseksi "kassialma" eli mustaan pitkään takkiin ja "noidanhattuun" pukeutunut "känniläinen" joka hortoili vähän sinne sun tänne molemmissa käsissään rämisevät kassit.
Tämän jälken ohjaaja palasi koiran luokse ja tuli räminä ryhmä.. eli ryhmä ihmisiä jotka pitivät kovaa meteliä (esim. moottorisaha, kattilan kannet, lehmän kello, kaiken maailman kilkuttimia ja rämiseviä esineitä, pamppuja, patukoita ym...) Ryhmä lähestyi koirakkoa rauhallisesti, pysähtyi kahteen kertaan ja liikkui sitten koirakon ympärillä.
Sitten sama toistui niin, että ohjaaja poistui piiloon ja koira jäi tuomareiden kanssa.
Räminä ryhmän jälkeen oli vuorossa sateenvarjo. Eli ohjaaja käveli koiran kanssa rauhallisesti ja kulman takaa avautuu sateenvarjo suoraan koiran eteen. Koirakko kiersi ympäri ja palasi samaan kohtaan uudelleen.
Sateenvarjon jälkeen testattiin laukausvarmuus testattiin samalla tavoin, kuin kennelliiton luonnetestissä kahdella laukauksella. Lopuksi testattiin vielä uudelleen koiran noutohalu niin, että dammya heitettiin kohti pelkovyöhykettä (mikälie se hieno sana olikaan) ja sen jälkeen otettiin uudelleen vielä edellä mainittu takaa-ajo häiriökoirakoiden kanssa tämän pelkovyöhykkeen läpi.
Zeuksen arvostelivat Helena Karves ja Markku Santa mäki
Kultaistennoutajien luonnetestistä Zeus sai 445/500 pistettä.
Arvostelu asteikko oli 0-5
LUOKSEPÄÄSTÄVYYS 5 (kerroin 15) 75 p Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
LIIKUNTAVIETTI/
LEIKKISYYS (taistelutahto) 4 (kerroin 5) 20 p Kohtuullinen
NOUTOHALU 4 (kerroin 10) 40 Noutaa innokkaasti, pehmeä ote
TEMPPERAMENTTI 4 ( kerroin 10) 40 p Kohtuullisen vilkas
KOVUUS, PALAUTUMISKYKY 5 (kerroin 10) 50 p Kohtuullisen kova
TOIMINTAKYKY 3 (kerroin 15) 45 p Kohtuullinen
HERMORAKENNE 5 (kerroin 30) 150 p Erittäin rauhallinen ja varma
TERÄVYYS/
PUOLUSTUSHALU 5 (kerroin 5) 25 p Kohtuullinen, hillitty
LAUKAUSPELOTTOMUUS + Laukausvarma
Luonnetestin jälkeen, Zeuksen päivä ei suinkaan ollut vielä pulkassa, vaan se sai tehdä kerrankin töitä leipänsä eteen. Eli minä sain toimia luonnetestissä tavallisena neutraalina lähestyjänä ja olla yksi räminäryhmän jäsenistä. Zeuksen kanssa puolestaan toimimme häirikkökoirakkoina, eli seisoskelimme testialueella näissä "takaa-ajo tilanteissa".
Testattavaia koira oli Zeus mukaanluettuna 12 eli päivän aikana kuultujen laukausten määrä oli 22 (yksi koirakko keskeytettiin heti alkuunsa, eli sille ei ammuttu lainkaan) Zeus suhtautui niihin tapansa mukaan tyynerauhallisesti. Päivän loppua kohden siitä rupesi näkymään jo selkeitä väsymisen merkkejä, ja onneksi häirikkökoirissa oli sen verran pelivaraa, ettei sen tarvinnut joka kerta toimia siinä tehtävässä. Täytyy sanoa, että ihailtavan rauhallisesti Zeus nukahti näyttelyhäkkiinsä, heinikkoon tai syliini loppupäivästä aina tilaisuuden tullen.
Päivän lopuksi kävimme vielä Suinulassa makkarakeitolla ja Zeus sai sen aikaa juoksennella pihassa vapaana. Melko sujuvasti se touhusi siellä toisten koirien seassa, vaikka niitä siinä pihassa pyöri pitkälle toistakymmentä :) Ja kyllä oli herra väsynyt, kun lopulta kotiin päästiin. Hetken aikaa se jaksoi jyrsiä uutta luuta, mutta painui sitten nukkumaan ja käpertyi somasti kahden tyynyn päälle ja nukkuu nyt kyllä niin sikeästi, että saapa nähdä herääkö se enää ennen aamua.
Etna ja Adjakin olivat keksineet kotona vähän tekemistä.. tai uskon ja haluan uskoa, että kyseessä oli pääsääntöisesti Adja. Eli olemme taas yhden lelun köyhempiä... ja koska Adja on jo suolistanut kaikki pehmo ja vinkulelut on se ottanut tehtäväkseen suolistaa myös kirjoituspöydän tuolini. Niin, että sellaisia mukavia "patjanpalasia" on sitten ympäri ämpäri huonetta lelusilpun seassa. Kukahan ne siivoaisi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti