Tämä koira seurasi Zeuksen mukana
siihen asti, että Etna lopulta
tuhosi sen.

Joulu lähestyy päivä päivältä ja pienellä kauhun sekaisella jännityksellä sitä odottelen. Tähän on syynä uhkaavasti samaan aikaan joulun kanssa lähestyvät tyttöjen juoksut. Olen pyrkinyt huomaamaan juoksut heti ensimmäisestä päivästä alkaen ja pitänyt tarkkaa kirjaa niistä ihan Etnan ensimmäisistä juoksuista lähtien. Samalla olen kirjoitellut kalenteriin ylös tarkkoja huomioita narttujen käyttäytymisestä juoksun aikana, yrittänyt opetella näkemään ja päättelemään niiden käytöksen (ja uroksen käytöksen perusteella) tärppipäivien lähestyminen, päällä oleminen ja ohi menemisen. 

Tämä vinkuva porsas
oli sekä Zeuksen että Etnan ehdoton
suosikki, kunnes se loputa
tuhoutui ja lakkasi olemasta.

Viime vuonna juoksut alkoivat niin keväällä kuin vuoden lopullakin aikaisemmin, kuin nyt. Viime vuonna joulusta selvittiin kunnialla, molempien narttujen juoksut (jotka olivat alkaneet vain muutaman päivän erolla) olivat sopivasti ohi juuri joulun aikoihin. Nyt tilanne vaikuttaa uhkaavasti siltä, että ainakin toisella tytöllä juoksut osuvat juurikin joulun kohdalle. Toivon tietysti, kuten aina että molempien juoksut osuisvat suunilleen samaan ajankohtaan. Onhan se silloin paljon helpompaa niin minulle, kuin koirillekin, erityisesti Zeukselle. Kuten jo useampaan kertaan olen tainnut todeta sanan "uhkaavasti", on tilanne nyt se, että uhkaavasti vaikuttaa siltä, etteivät juoksut tällä kertaa osu samalle kohdalle. Adja vaikuttaa siltä, että juoksut alkavat hetkenä minä hyvänsä, Etnan kanssa niitä saattaa joutua odottelemaan vähän kauemmin. 

Yksi Zeuksen rakkaimmista joululahjoista
joka ei myöskään selvinnyt kevättä
pidemmälle, kun Zeuksen valvova
silmä hetkeksi vältti.

Joulun odotukseen kuuluu tietysti myös lahjojen hankkiminen. En muista olenko aikaisemmin kirjoitellut siitä, miten minulle on väitetty, etteivät koirat osaa ymmärtää lahjojen päälle. Ehkä kaikki eivät osaa, mutta ainakin meillä ne ovat tainneet tämän asian suhteen oppia liian hyvälle. Yritin nimittäin yhtenä vuonna jättää joululahjat ostamatta. En muista onko siitä kauan, vai vielä kauemmin. Kuten en sitäkään oliko Etnaa vielä silloin. Joka tapauksessa olin ajatellut, ettei koira oikeasti tarvitse joululahjaa, toisin kuitenkin kävi. Kun lahjojen avaamisen aika tuli, ilmestyi Zeuskin paikalle. Kun sille ei ollut omaa lahjaa, annoin sen sitten avata minun pakettini. Innoissaan koira avasi paketin toisensa jälkeen ja pettymyksen saattoi oikeasti nähdä sen silmistä. Eihän siellä ollut mitään sille tarkoitettua. Lopulta ei auttanut muu, kuin hakea yksi koiran vanha lelu ja paketoida se. Kyllä siinä meinasi tulla kyyneleet silmiin, kun seurasi koiran aitoa iloa paketin sisällön paljastuessa.

Tämäkin koirapehmolelu lakkasi olemasta
Etnan tulon jälkeen. Etnan lelujen tappamisvimma
on ehtymätön.

Sen jälkeen olen joka joulu ostanut koirille paketteja. Myös Etna saa paljon iloa paketteja avatessaan, eipä se viime jouluna edes malttanut niitä avata rauhassa loppuun. Kun valkoisen nallen jalka paljastui paketista, nappasi Etna paketin suuhunsa ja suuntasi oikopäätä yläkertaan, omaan rauhaan. Siellä se sitten avasi paketin loppuun ja oli niin onnellinen. Koirista lahjoissa parasta melkein on se pakettien avaaminen, siksi olen alkanut ostamaan useampia paketteja niille. Vuosien myötä olen myös oppinut sen, ettei Etnalle ja Adjalle kannata ostaa mitään kovinkaan kallista. Alun hurmion jälkeen ne kun päättäväisin ottein tappavat ja suolistavat lelun toisensa jälkeen. Ne eivät tee eroa eläinkaupan kalliiden lelujen tai halpojen kirpputorilöytöjen välillä, kaikkien kohtalo on sama. Toisaalta mitään ikuista niille ei kannatta ostaakaan, koska jos sitä ei saa tapettua ja tuhottua, niin eivät ne silloin ole myöskään kovin mielenkiintoisia. 

Niinpä kävin tänään kirpputorilla tekemässä löytöjä, melkeimpä harmitti kun tuntui siltä, ettei kukaan enää myy kovin halvalla vanhoja pehmoleluja. Euroa enempää kun en niistä suostu maksamaan, niiden kohtalon takia. Onneksi maltoin kuitenkin kiertää kirpputorin loppuun asti ja niin tuli löydettyä tytöille joululahjat huimalla 2,40 euron loppusummalla. Vielä täytyy sitten löytää Zeukselle jotain erityistä ja tietysti vähän kalliimpaa. Tärkeimmät ominaisuudet Zeuksen lahjalle ovat se, että se osaa itkeä ja on karvainen. Zeus saa joka joulu lahjaksi uuden "pennun" itselleen jota se sitten rakastavan isän tavoin suojelee petomaisilta tytöiltä. 

Nämä pehmolelut päätyvät paketeihin Etnan ja Adjan avattaviksi.
Hieman surullista on tietää jo valmiiksi millainen niiden tarina tulee
olemaan. 

Zeus tykästyi pehmeisiin ja vinkuviin leluihin jo pienenä. Ne olivat aina
sille tärkeitä, eikä se koskaan tappanut, tai rikkonut niitä.

Minä, Zeus ja koirapehmo 2007.